Heteroosi
Heteroosilla tarkoitetaan kahden eriperintäisen eli tässä tapauksessa erirotuisen yksilön parituksessa muodostuvaa erilaisten geenien kohtaamisessa syntyvää positiivista vaikutusta syntyvään jälkeläiseen. Risteytettäessä rodun sisäiset haitalliset tai elinvoimaa alentavat geeniyhdistelmät purkautuvat, mikä johtaa elinvoiman lisääntymiseen. Heteroosi on sukusiitostaantuman käänteisilmiö.
Teoriatasolla risteytetyt yksilöt ovat jonkin verran vanhempiensa keskiarvoa parempia. Käytännössä heteroosi eli risteytyselinvoima ilmenee parempana terveytenä, elinvoimaisuutena ja kestävyytenä: risteytetyt yksilöt syntyvät puhdasrotuisia sisaruksiaan suurempina ja terhakkaampina, kasvavat paremmin, ovat terveempiä, tiinehtyvät helpommin, tuottavat enemmän maitoa, saavat suurempia vuonueita ja elävät pidempään.
Heteroosi nostaa jälkeläisen tasoa noin 0 – 30 % vanhempien keskiarvosta. Se on suurimmillaan alhaisen periytyvyysasteen ominaisuuksissa, esimerkiksi hedelmällisyydessä ja kestävyydessä. Heteroosi saadaan maksimoitua risteytystuotannossa silloin, kun sekä emä (F1-polvi) että syntyvät karitsat (F2-polvi) on risteytetty. Tällöin puhutaan heteroosivaikutuksen kertautumisesta.
Heteroosivaikutus on sitä suurempi, mitä kaukaisempaa sukua kantarodut ovat keskenään. Suomessa maksimaaliseen heteroosiin päästään yhdistämällä lammasrotujen päätyyppejä toisiinsa, eli parittamalla lyhythäntäiseen ja pitkähäntäiseen rotutyyppiin kuuluvia yksilöitä keskenään. Vastaavasti roturyhmän sisällä heteroosista saavutettava hyöty on pienempi, ja sukulaisroduilla kaikkein pienin. Esimerkiksi suomenlampaan ja kainuunharmaksen risteytyksissä heteroosista saatava lisähyöty on pieni.
Heteroosin avulla tulostaso saadaan paranemaan nopeasti, mutta heteroosi häviää lähes yhtä nopeasti. Heteroosivaikutus puoliintuu takaisinristeytettäessä eli paritettaessa risteytetty eläin jommankumman kantarodun edustajan kanssa. Tämän vuoksi onnistuneen risteytystuotannon keskeisin seikka on pitäytyä valitussa risteytysmallissa ja uuhien uudistusstrategiassa. Uudista aina puhdasrotuisista eläimistä, sillä risteytysten hyvyys ei periydy!
Näkökulmia risteytyssuunnitelmaan
- Tuotteet: Mitä, miten, milloin, kenelle, kuinka paljon ja millä hinnalla tuotetaan? Paljonko tuotteesta saadaan katetta? Mikä on laadun vaikutus hinnoitteluun? Onko näköpiirissä suhdannevaihteluita tuotevaihtoehdoissa?
- Uuhet: Paljonko tilalla tulisi ja voi enintään olla uuhia? Huomioi kotieläintilan statukset, muut maataloustuet, rakennukset, pinta-ala ja työvoimaresurssi. Koska karitsoitetaan ja millainen on unelmauuhesi?
- Karitsat: Mikä on teuraskaritsatarve, jotta myyntituotetta syntyy riittävästi? Arvioi optimikasvunopeus rehujen hinnan, kasvatustilojen, karitsointikierron ja laidunalan kautta. Kasvatetaanko karitsat tilalla?
- Pässit: Mikä on optimaalinen pässimäärä tilalla? Toisaalta paljonko pässejä tarvitaan? Astutetaanko ympärivuotisesti?