Kainuunharmas

Harmakset laitumella Noittaantilalla Tohmajärvellä.

Pohjoismaiseen lyhythäntäiseen lammasrotutyyppiin kuuluva kainuunharmas on suomalainen paikallisiin olosuhteisiin hyvin sopeutunut alkuperäisrotu. 1980-luvulla ell Pertti Hankonen aloitti määrätietoisen jo kadonneeksi luullun harmaan lammasrodun elvyttämisen ja 2000-luvulla tehdyt DNA-tutkimukset osoittivat kainuunharmakset omaksi rodukseen. Puhdasrotuisia karitsoineita harmasuuhia oli vuoden 2021 tilastojen mukaan 1 193 kpl. Rotu ei enää ole uhanalainen uuhimäärän noustua yli tuhannen, mutta kasvattajilla riittää haasteita sukusiitosasteen pitämisessä riittävän alhaisena. Harmaksen geneettisesti lähimpiä sukulaisia ovat suomenlampaan lisäksi Luoteis-Venäjän lammasrodut.

Ulkonäössä vaihtelua

Kainuunharmas on keskikokoinen lammasrotu; harmaspässien aikuispaino on 65 – 85 kg ja uuhien 55 – 65 kg. Vuoden 2021 tuotosseurantatulosten mukaan harmaskaritsat painoivat syntyessään keskimäärin 3,7 kg, päiväkasvujen ollessa 203 g. Kainuunharmas voi olla sarveton tai sarvellinen. Rodulle tyypillistä on kielessä ja nahassa havaittava violetti väri

Kainuunharmasten villan väri vaihtelee valkeasta harmaan eri sävyjen kautta mustaan, tyypillisin aikuisväri on vaalean harmaa. Kainuunharmakset syntyvät tavallisimmin lähes mustina Värin vaaleneminen alkaa tavallisimmin muutaman kuukauden iässä ja lopullinen aikuisväri saavutetaan 1- 2-vuoden ikään mennessä. Pään ja jalkojen sileät peitinkarvat säilyvät mustina. Muutama prosentti kainuunharmaksista on ruskeita. Aikuisina ruskea villa vaalenee useimmiten vaalean ruskeaksi tai beigeksi ja jalat sekä pää säilyvät tummemman ruskeita. Rotumääritelmässä kainuunharmakselle sallitaan kaikkien harmaan ja ruskean sävyjen lisäksi musta ja valkoinen sekä peitinkarvojen alueella valkokirjavuus.

Kainuunharmaksen villa muodostuu pohjavillasta ja peitinkarvoista. Rodussa esiintyy tummaa peitinkarvoista muodostunutta selkäsiimaa molemmilla sukupuolilla
ja pässeillä harjasta.

Villatyypin mukaan harmakset jaetaan epävirallisesti villa- ja turkistyyppisiin. Pääsääntöisesti villa on laadultaan keskihienoa.
Yksilökohtaisesti villan laatu voi vaihdella huomattavasti ja samassa yksilössä voi esiintyä hyvin erityyppistä villaa. Parhaimmillaan harmaksen villa kiiltää helmiäisenhohtoisena. Turkistyyppinen villa on kuohkeaa ja laajakiharaista.

Hedelmällinen ja monipuolinen rotu

Kainuunharmasta luennehditaan eloisaksi, uteliaaksi, ystävälliseksi ja helposti käsiteltäväksi.

Harmaksen hedelmällisyysominaisuudet ovat erinomaiset. Sukukypsyys saavutetaan varhain ja uuhet pystyvät lisääntymään vuodenajasta riippumatta. Kainuunharmakselle tyypillisen voimakkaan kiiman ansiosta uuhet synnyttävät lähes poikkeuksetta monikkokaritsoita. Vuoden 2021 tuotosseurantatietojen mukaan yli 2-vuotiaat harmasuuhet synnyttivät keskimäärin 2,61 karitsaa. Uuhien emo-ominaisuudet ja maidontuotantokyky ovat hyvät, vuoden 2021 tuotosseuratietojen mukaan yli 2-vuotiaiden uuhien karitsoista jäi eloon 2,37.

Teurasominaisuudet ovat tyydyttävät. Teuraskypsyyden saavuttaminen vaihtelee 6 kuukaudesta lähes vuoteen. Toisaalta kainuunharmas ei ole herkästi rasvoittuva eikä rasva marmoroidu lihaksen sisään, jolloin se on helposti poistettavissa. Viime vuosina harmasten lihakkuudessa on tapahtunut ilahduttavaa jalostuksen etenemistä.

Terveen ja sitkeän kainuunharmaksen käyttö-ominaisuudet ovat monipuoliset; lihantuotannon lisäksi eri sävyiset villat ja yksilölliset taljat ovat arvokkaita tuotteita etenkin suoramyynnin kautta markkinoitaviksi. Ketteränä ja kevyehkönä alkuperäisrotuna harmas soveltuu erittäin hyvin maisemanhoitoon.

Jalostustavoitteet

Kainuunharmaksen jalostuksella pyritään säilyttämään itse rotu, sen seitsemän eri pässilinjaa (A, I, L, M, P, R ja T) ja rodunomainen väritys sekä hyvät maisemanhoito-ominaisuudet. Jalostuksessa pyritään ylläpitämään hyviä hedelmällisyysominaisuuksia ja parantamaan lihantuotantokykyä sekä villa- ja turkisominaisuuksia niin, että kaikkien alkutuotteiden laatu vastaisi sekä niitä jalostavan teollisuuden että kuluttajien toiveita. Näihin tavoitteisiin pyritään tekemällä tarkkailua seuraavista ominaisuuksista: hedelmällisyys, emo-ominaisuudet, kasvunopeus, teurasominaisuudet, terveys, rakenne, villan määrä ja laatu sekä turkiksen laatu.

Kainuunharmaksen kantakirjaohjesääntö hyväksyttiin 2016.

Kainuunharmaksen geneettisen vaihtelun arvio sukupuutiedoista, Hannele Rissanen 2017

Kainuunharmaksen jalostusopas, Anna Silén 2015

Kainuunharmaksen rotuominaisuudet, Hannele Rissanen 2011

Jalostuslampolat 2023

Tiina Hirvonen, Soinilanmäki

Pirjo ja Hannu Iso-Junno, Kivipellon tila, sähköposti

Niina ja Ismo Lohva, Lahtelan lammastila

Kokemäen koulutila, sähkoposti

Helinä Leppänen, Noittaan tila

Kuvat avautuvat suuremmiksi klikkaamalla: