Suomenlammas (Finnsheep)

Suomenlammas (Finnsheep)

hirviniemi_ylabanneri_9_web_cr

Ominaisuuksiltaan ainutlaatuisen alkuperäisrotumme suomenlampaan varhaiset esivanhemmat saapuivat maahamme viimeistään nuoremman kivikauden ja pronssikauden taitteessa liki 4 000 vuotta sitten. Suomenlammas on säilyttänyt
muiden pohjoisten lyhythäntäisten villarotujen kanssa runsaasti muinaista geeniaineistoa ja on kehittynyt erillään ilman uudempien lammasrotutulokkaiden vaikutusta. Suomenlammas on yleisin lammasrotumme – puhdasrotuisia suomenlammasuuhia karitsoi vuoden  2015 tuotosseurantatilastojen mukaan 10 040 kpl.

Kaunis ja kallisarvoinen kansallisrotumme

nina_paakuva-001_v_cr_3Suomenlammas on keskikokoinen, sarveton ja yksivärinen rotu. Aikuisten pässien keskipaino on 85 – 105 kg ja uuhien 65 – 75 kg. Väreistä valkoinen on yleisin, lisäksi rodussa esiintyy mustaa, ruskeaa ja harvinaisimpana harmaata tyyppiä. Pään ja jalkojen sileät peitinkarvat ovat samaa väriä villan kanssa, päässä voi esiintyä pieni villainen otsatukka. Eloisa, valpas sekä ystävällinen suomenlammas on helposti käsiteltävä ja sen laumavaisto on erityisen voimakas.

Suomenlampaan villa on pääsääntöisesti keskihienoa. Vaikka rotu on pohjavillatyyppinen villassa voi olla myös jonkin verran peitinkarvoja. Monilla roduilla esiintyvää ongelmallista ydinvillaa suomenlampaalla esiintyy erittäin vähän. Käsi- ja taideteollisuudessa arvostettu villa on erityisominaisuuksiltaan mm. kiiltävää, joustavaa, pehmeää, eläväpintaista ja sillä on erinomaiset huopumisominaisuudet. Aikuisen lampaan keskimääräinen kerintäkerran villatuotos on kolmisen kiloa. Laajan luonnollisen villan värikirjon ansiosta sävyjen sekoittamismahdollisuuksia on runsaasti.

Suomenlampaanturkikset ovat pehmeitä, kiiltäviä, kestäviä ja monista kiharuustyypeistä saadaan kauniita taljoja. Nahka on yksikerroksinen ilman välissä olevaa villajuurta, jolloin muokkauksessa nahkaa voidaan ohentaa enemmän ja karvat pysyvät paremmin kiinni taljassa.

Ylivertaiset lisääntymisominaisuudet

Hedelmällisyysominaisuuksiltaan suomenlammas on ainutlaatuinen. Suomenlammasuuhet voidaan astuttaa jo 7 – 8 kk ikäisinä ja noin 50 kg painoisina. Suomenlampaat tiinehtyvät vuodenajasta riippumatta. Irtoavien munasolujen määrä on suuri ja tiinehtyvyysprosentti hyvä.

dsc_5842_ps_edit_adobe98_p_crSuomenlampaan suuri kohtukapasiteetti mukautuu ylläpitämään useamman elinvoimaisen karitsan tiineyttä. Ykkösiä vuonueista on 10 %, kakkosia ja kolmosia kumpiakin n. 40 %, nelosia 10 % sekä viitosia 2 %. Uuhen ylläpitokustannukset ovat pienet tuotettua karitsakiloa kohti suurien vuonueiden sekä uuhen pitkän tuotosiän ansiosta. Kyky karitsoida tiheämmin kuin kerran vuodessa mahdollistaa ympärivuotisen karitsatuotannon. Suomenlampaan emo-ominaisuudet ovat hyvät ja maidontuotantokyky riittävä.

Erittäin aktiiviset suomenlammaspässit tulevat sukukypsiksi jo 4 kk iässä. Aikuisten pässien tiinehdyttämiskyky sekä sperman laatu ovat hyvät ja kivesten paino suhteessa elopainoon on suurempi kuin muilla roduilla.

Erinomaisen hedelmällisyytensä takia suomenlampaita on viety yli 60 maahan sekä eloeläiminä että spermana – suomenlampaan vienti onkin ollut ilahduttavan nousujohteista viime vuosina. Vientieläimiä käytetään enimmäkseen risteytystuotannossa parantamaan paikallisten rotujen hedelmällisyysominaisuuksia.

Laadukasta lihaa ympärivuotisesti

Picture 061Suomenlammas sopii erinomaisesti sekä intensiiviseen että luomutuotantoon. Alhaisen rasvoittumisominaisuuden vuoksi karitsoiden kasvatukseen voidaan käyttää korkeaa väkirehuastetta, jolloin teuraskypsyys saavutetaan 5,5 kuukaudessa 350 g päiväkasvulla. Teuraspaino on tällöin 25 kg ja EUROP-teurasluokitus O2.

Suomenlampaan hyvä karkearehun käyttökyky tukee eläimen luonnollista käyttäytymistä ja taloudellista tuotantoa. Rasva kerääntyy sisäelinten ympärille, jolloin se on helposti poistettavissa. Suomenlampaisiin perustuvalla tuotannolla on mahdollista tarjota markkinoille ympäri vuoden tuoretta karitsanlihaa. Laatuominaisuuksiltaan karitsanliha on vähärasvaista, miedon makuista, hienosyistä ja mureaa.

Tehokas maisemanhoitaja

hassinen_sl_web_crSuomenlammas sopii erinomaisesti erilaisiin maisemanhoitotehtäviin niin laidunnus-, vesakontorjunta- kuin ympäristönhoito-ohjelmissa. Suomenlammas syö mielellään metsän aluskasvillisuutta, puiden ja pensaiden lehtiä sekä ohuita versoja – rotu sopii monenlaisille alueille metsistä ja hakamailta puistomaisiin ympäristöihin. Luonnonlaitumilla se on pitkälle jalostettuja rotuja tehokkaampi laiduntaja.

Suomenlampaan käyttö tukee osaltaan alkuperäisrotujemme säilyttämistä. Suomenlammas kuuluu ahvenanmaanlampaan  ja kainuunharmaksen kanssa alkuperäisrotutukeen oikeutettuihin kotimaisiin lammasrotuihin.  Ympäristötuen erityistukiin kuuluvaa alkuperäisrotutukea on maksettu sopimukseen sitoutuneille viljelijöille vuodesta 1995.

Jalostustavoitteet

Suomenlampaan jalostuksessa pyritään hyvien hedelmällisyysominaisuuksien ylläpitoon sekä lihantuotanto- ja villaominaisuuksien ylläpitoon niin, että kaikkien alkutuotteiden laatu vastaisi sekä niitä jalostavien tahojen että kuluttajien toiveita. Tavoitteisiin pyritään seuraavien ominaisuuksien tarkkailulla; hedelmällisyys, emo-ominaisuudet, kasvunopeus, teurasominaisuudet, terveys, rakenne, villan määrä ja laatu sekä turkiksen laatu. Lisäksi olisi pyrittävä säilyttämään suomenlampaan värit erillisinä sekä kaikki olemassa olevat pässilinjat.

Vuonna 1918 lampaiden  jalostustoimintaa varten perustettu Suomen Lammas- ja Vuohenhoitoyhdistys (nykyisin Suomen Lammasyhdistys) aloitti suomenlampaan määrätietoisen jalostuksen. Lampaiden arvostelu ja kantakirjaus aloitettiin jo vuonna 1922, varsinainen tuotostarkkailun tullessa laajemmin käyttöön myöhemmin.

Suomenlampaan kantakirjaohjesääntö

Kansainvälisen Lammaskonferenssin esitys 2016: The development of muscularity in the Finnsheep population

Jalostuslampolat 2016

Frugårdin Kartano, (valkoinen ja musta)

Perkkiön tila, Tony ja Kati Kajander, (ruskea)

Mäkitalon tila, Riikka Miikkulainen, (valkoinen)

Ylä-Härkösen lammastila, Juha Koro ja Nina Snellman, (valkoinen)

Pelson vankila, (valkoinen, musta ja ruskea)

Rotuyhdistys

Finnsheep ry rf

Facebook

Kuvat avautuvat suuremmiksi klikkaamalla: