{"id":16822,"date":"2016-04-21T17:41:56","date_gmt":"2016-04-21T14:41:56","guid":{"rendered":"https:\/\/lammasyhdistys.fi\/kuluttajalle\/"},"modified":"2022-08-24T09:40:10","modified_gmt":"2022-08-24T06:40:10","slug":"kuluttajalle","status":"publish","type":"page","link":"https:\/\/lammasyhdistys.fi\/en\/kuluttajalle\/","title":{"rendered":"Consumer"},"content":{"rendered":"

\"\"<\/p>\n

Suomalainen lammastalous<\/h1>\n

Lammas kesytettiin L\u00e4hi-Id\u00e4ss\u00e4 ensimm\u00e4isten kotiel\u00e4inten joukossa 11 000 \u2013 8 000 vuotta sitten. Suomessa ensimm\u00e4iset arkeologiset l\u00f6yd\u00f6t lampaiden pidosta ovat kivikauden ja rautakauden taitteessa 4 000 vuoden takaa.<\/p>\n

Nykyiset alkuper\u00e4rotumme suomenlammas, kainuunharmas ja ahvenaanlammas periytyv\u00e4t n\u00e4ist\u00e4 ensimm\u00e4isist\u00e4 lammastulokkaista. Maassamme kasvatettavia tuontirotuja ovat texel, dorset, oxford down, rygja sek\u00e4 uusimpina rotuina suffolk, ruotsalainen turkislammas, dorper ja it\u00e4friisil\u00e4inen maitolammas. Puhdasrotukasvatuksen lis\u00e4ksi edell\u00e4 mainittuja rotuja k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n risteytystuotannossa. Lue lis\u00e4\u00e4 rotusivuiltamme.<\/p>\n

Suomalaiset lampaat kasvavat perhetiloilla. Suomessa on noin 1300 lammastilaa, joista noin puolet p\u00e4\u00e4toimisia. Isoimmilla tiloilla saattaa olla jopa 700\u2013800 uuhta. Eniten lammastiloja on Varsinais-Suomessa ja Pohjois-Pohjanmaalla.<\/p>\n

Lammas on monipuolinen tuotantoel\u00e4in<\/h2>\n

Lihantuotannon lis\u00e4ksi lampaat tuottavat villaa, turkiksia, taljoja, maitoa ja jalostusel\u00e4imi\u00e4. Lampaita k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n maiseman- ja ymp\u00e4rist\u00f6nhoidossa sek\u00e4 maatilamatkailussa ja luontohoiva (GreenCare) -toiminnassa. Suomalaisella lampaalla on useimmiten nimi, se el\u00e4\u00e4 lajinmukaisesti laumassa, p\u00e4\u00e4see laiduntamaan kes\u00e4isin ja hoitaa itse j\u00e4lkel\u00e4isens\u00e4.<\/p>\n

Antibioottien k\u00e4ytt\u00f6 suomalaisilla tuotantotiloilla on eritt\u00e4in maltillista, Suomessa k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n toiseksi v\u00e4hiten mikrobil\u00e4\u00e4kkeit\u00e4 suhteutettuna tuotantoel\u00e4inten m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4n koko EU:ssa. Mikrobil\u00e4\u00e4kkeit\u00e4 annetaan vain ja ainoastaan sairauksien hoitoon ja l\u00e4\u00e4kitys tapahtuu aina el\u00e4inl\u00e4\u00e4k\u00e4rin m\u00e4\u00e4r\u00e4yksest\u00e4 ja h\u00e4nen valvonnassaan.<\/p>\n

Karitsan- ja lampaanlihan kulutus<\/h2>\n

Lammasta ja karitsaa sy\u00f6tiin noin 700 grammaa henkil\u00f6\u00e4 kohti vuodessa. Tilastoja lukiessa on hyv\u00e4 muistaa, ett\u00e4 luvut ilmoitetaan kypsent\u00e4m\u00e4tt\u00f6m\u00e4n\u00e4 luullisena lihana. Luiden osuus ruhosta on noin 20 prosenttia, ja kypsennysh\u00e4vikki vaihtelee 10\u201330 prosenttia tuotteesta riippuen.<\/p>\n

Lampaanlihan yhteiskulutuksesta (lammas ja karitsa) hiukan yli kolmasosa on kotimaista. Karitsan osalta kulutuksen kotimaisuusaste on jotakuinkin 50 prosenttia, eli joka toinen karitsa-annos on kotimaista lihaa.<\/p>\n

Lampaat ja luonnon monimuotoisuus<\/h2>\n

\"\"<\/a><\/p>\n

Suomilampaan p\u00e4\u00e4asiallinen ravinto on nurmirehu \u2013 laitumen sek\u00e4 joko kuivatun tai s\u00e4il\u00f6tyn hein\u00e4n muodossa. Nurmet ovat monivuotisia kasveja, joiden viljely sitoo ilman hiilidioksidia kasvualustaan sek\u00e4 est\u00e4\u00e4 peltojen maa-aineksen eroosiota ja ravinteiden valumia.<\/p>\n

Valkuaisl\u00e4hteeksi tarkoitetut kasvit kuten apila ja h\u00e4rk\u00e4papu sitovat ilmakeh\u00e4n typpe\u00e4 peltomaahan ja parantavat maaper\u00e4n kasvukuntoa sek\u00e4 mikrobitoimintaa. Nurmiviljely sek\u00e4 laidunnus mahdollistavat kest\u00e4v\u00e4n viljelykierron ja edesauttavat maan viljavuuden s\u00e4ilymist\u00e4.
\n.
\nLaidunnus auttaa luontoa, siit\u00e4 hy\u00f6tyv\u00e4t niin kasvit kuin linnut ja hy\u00f6nteisetkin. P\u00f6lytt\u00e4j\u00e4hy\u00f6nteisten lis\u00e4\u00e4ntyminen taas on edellytys koko nykyisen ravintoj\u00e4rjestelm\u00e4n s\u00e4ilymiselle. Laidunnus mahdollistaa my\u00f6s perinnemaisemien ja -biotooppien yll\u00e4pidon.<\/span><\/p>\n

Perinnebiotoopeissa on eniten Suomen uhanalaisimpia luontotyyppej\u00e4 kuten mets\u00e4laitumia, hakamaita ja niittyj\u00e4. Suomilampaat hoitavatkin maassamme lukuisia kansallispuistoja ja luonnonsuojelualueita.<\/p>\n

#kumppaninaluonto<\/a> #lammashoitaaluontoa<\/a> #lampaatjaluonnonmonimuotoisuus<\/a><\/p>\n

Lue lis\u00e4\u00e4 suomalaisesta lammastaloudesta <\/span>><\/a><\/h2>\n

Klikkaa kuvat suuremmiksi:<\/h2>\n<\/p>\n\n\t\t