Kasvustot kaipaavat säiden lämpenemistä. Kylmä sää on hidastanut viljelykasvien kasvua. Kasvukauden arvioidaan olevan 10-14 vuorokautta keskimääräisestä jäljessä suurimmassa osassa maata. Aikaisimmillakin kylvöksillä kasvu on viikon jäljessä. Kasvustot tarvitsevat nyt jo kipeästi lämpöä, muuten on riskinä sadonkorjuukauden venyminen pitkälle syksyyn, mikä taas lisää sadon laatuongelmia ja vähentää syyskylvöisten kasvien kylvömahdollisuuksia.
Säilörehusato jää tavanomaista pienemmäksi Eteläisimmässä Suomessa ja Pohjanmaan rannikkoalueella sekä Etelä-Pohjanmaalla säilörehun korjuu on jo kääntynyt lopuilleen, mutta muualla korjuu jatkuu. Säilörehun korjuu on edennyt pisimmälle Pohjanmaan rannikkoalueella ja Etelä-Pohjanmaalla, jossa sadosta on korjattu 90 %. Satakunnassa, Etelä-Karjalassa, Keski-Suomessa ja Pohjois-Savossa sadosta on korjattu noin puolet. Maan pohjoisosissa säilörehun korjuuta ei ole vielä päästy aloittamaan. Säilörehun ensimmäinen sato on jäämässä määrältään tavanomaista pienemmäksi suuressa osassa maata viileydestä johtuen. Ainoastaan Varsinais-Suomessa ja Etelä-Karjalassa sato arvioidaan määrältään keskimääräiseksi. Sadon laatu arvioidaan tyydyttäväksi lukuun ottamatta Keski-Suomea, Pohjanmaan rannikkoaluetta ja Etelä-Pohjanmaata, jossa laatu arvioidaan välttäväksi.
Kuivaheinän korjuu on alkamassa viikon kuluessa suurimmassa osassa maata. Korjuun alkaminen edellyttää muutaman päivän mittaista poutajaksoa. Kainuussa ja Lapissa kuivaheinän korjuuseen päästäneen vasta kahden viikon kuluttua. Kuivaheinän sato arvioidaan määrältään tavanomaiseksi tai hieman tavanomaista pienemmäksi. Sadon laatuun vaikuttavat sadonkorjuun aikaiset säät. Edellytykset hyvälaatuiseen satoon ovat vielä olemassa. Rikkakasvien torjunta nurmista on onnistunut suurimmassa osassa maata hyvin. Talvivaurioista johtuen Pohjois-Savossa nurmia jouduttiin kylvämään uusiksi tavanomaista enemmän.
