Texel

sarita_laitumella_banneri_w_cr

Maailmalla suosituimpiin liharotuihin kuuluva texel on kotoisin Alankomaista. 1800-luvun loppupuolella Texel-saaren pienehköön alkuperäisrotuun risteytettiin englantilaisia lincolln-, leicester- ja wensleydales- lammasrotuja ja vuosikymmenten kuluessa texel kehittyi nykyiseksi nopeakasvuiseksi, lihaksikkaaksi ja vähärasvaiseksi roduksi.

Suomeen ensimmäiset texellampaat tuotiin Ruotsista 1960 -luvun lopussa. 2 000 -luvulla Tanskasta tuotiin jalostuseläimiä ja Uudesta-Seelannista spermaa ja alkioita. Viime vuosina rotua on Suomessa jalostettu keinosiemennyksen avulla englantilaisella tuontispermalla ja kotimaisen keinosiemennysaseman hollantilaisten siitospässien spermalla.

Vuoden 2020 tuotostarkkailutilastojen mukaan puhdasrotuisia texeluuhia karitsoi 1 459 kappaletta.

Roteva ja rauhallinen lihaskimppu

img_3507_u__crTexel on kookas ja raamikas rotu; aikuinen pässi painaa 90 – 110 kg ja uuhi 75 – 90 kg. Rodulle tunnusomaisia piirteitä ovat laatikkomainen runko ja lihaksikkaat paistit, ns. “pussihousut”. Selän kuuluu olla suora ja leveä sekä hyvin kulmautuneiden jalkojen vahvat.

Sarvettoman texelin yleisin väri on valkoinen sierainten ympäristön ollessa tumma. Rodussa on valkoisen lisäksi blue texel -värimuunnos, jonka villan väri vaihtelee vaalean harmaasta tumman harmaaseen. Pää ja jalat ovat mustat. Päässä on valkoisia merkkejä, samoin villa voi olla laikukasta.

Rauhallisen, hiljaisen ja helposti käsiteltävän texelin villa on rungossa keskihienoa ja erittäin tiheää.

 

Laadukkaita ruhoja nopeasti

katja_blue_web_crTexeluuhen emo-ominaisuudet ovat hyvät ja sikiävyydeltään keskinkertainen texeluuhi kasvattaa vaikeuksitta kaksi karitsaa. Tuotostarkkailutietojen 2020 mukaan keskisikiävyys oli 1,64 ja karitsoiden 3 päivän paino 5,35 kg . Rodun karitsakuolleisuus on alhainen, syntyneistä karitsoista jäi eloon vuoden 2020 tilastojen mukaan 1,53. Emojen karitsatuotos oli 27,92 kg ja karitsoiden päiväkasvu 251 g.

Puhdasrotutuotannon lisäksi texel on suosittu risteytystuotannossa niin risteytysemona kuin terminaalirotunakin. Risteytyksiin texelistä haetaan erityisesti kasvukykyä, lihaksikkuutta ja vähärasvaisuutta.

Rehunkäyttökyvyltään rotu on erittäin hyvä, erityisesti karkearehun käyttökyky on tehokasta. Laadukkaalla karkearehulla texelemot pystyvät imettämään onnistuneesti karitsansa pienellä väkirehuannoksella tai jopa kokonaan ilman mikäli karkearehu ja laidun ovat huippulaatuisia. Karitsat saavuttavat parhaimmillaan teuraskypsyyden jo 4 kk ikäisinä.

Teurasominaisuuksiltaan texel on erinomainen. Rasvattomien ja lihakkaiden ruhojen EUROP-teurasluokitus on keskimäärin U2.

Texelin villasta saadaan vahvaa sekä kestävää lankaa ja muhkeat taljat ovat suuria.

Jalostuseläinten vienti alkoi 1980-luvulla, jolloin siitoseläimiä vietiin USA:han, Uuteen-Seelantiin ja Neuvostoliittoon. Syksyllä 2016 kahden siitospässin vienti Viroon avasi uudelleen Suomessa kasvatettujen Texeleiden vientimarkkinat.

Jalostustavoitteet

Texelin jalostuksessa pyritään hedelmällisyysominaisuuksien ja lihantuotanto-ominaisuuksien parantamiseen. Tärkeimpiä jalostettavia ominaisuuksia ovat kasvunopeus, rakenne ja hedelmällisyysominaisuudet.

Texel-rodun kantakirjaohjesääntö

Suomen Texel -yhdistyksen kokoama rotumääritelmä

 

Jalostuslampolat 2022

Paula Kiiski (valkoinen), sähköposti

Sarita Mikkonen (valkoinen), Suosaaren Texel

Christer Ollqvist (valkoinen), Ollqvistin lammastila – Ollqvist fårfarm

Katja ja Hannu-Pekka Syrjälä (valkoinen ja blue), Syrjälän lammastila

 

 

Kuvat avautuvat suuremmiksi klikkaamalla: