Lammastalous

Lammastalous on tuotannonalana hyvin monipuolinen. Lampaat vastaavat Suomessa suurelta osin perinnebiotooppien eli uhanalaisten elinympäristöjen hoidosta laiduntamalla. Lammasta käytetään yleisesti maisemanhoitajina torjuen esimerkiksi pusikoitumista ja haitallisia vieraslajeja. Laidunnus korvaa koneellista korjuu- ja niittotyötä vaikeilla kohteilla, kuten kivikoissa ja rinteissä.

Lammastiloilla voidaan tuottaa esimerkiksi taljoja, villaa ja erilaisia villasta valmistettuja tuotteita lihan lisäksi. Lampaita voidaan hyödyntää myös hoivayrittäjyydessä. Lampaanlihaa ja muita lammastuotteita myydään yleisimmin suoraan tilalta kuluttajille. Reilu puolet suomalaisista lammastiloista harjoittaa suoramyyntiä.

Lampaiden lukumäärä

Luke on julkaissut tilastot kotieläinten lukumääristä vuoteen 2023 asti (ennakko).

• Lampaiden määrä väheni edellisvuodesta kahdeksan prosenttia. Keväällä 2023 oli vajaa 122 000 lammasta.
  Uuhia oli 63 000 (-7 %).

Suomessa on noin 600 maatilaa, joiden päätuotantosuunta on lammastalous. Lammastiloja on eniten Varsinais-Suomessa, Pohjanmaalla, Lapissa ja Ahvenanmaalla. Suomessa on yhteensä noin 122 000 lammasta. Keskimäärin suomalaisella lammastilalla on noin 70 uuhta, eli naaraspuolista emolammasta. Lammastiloista kolmannes on luomutuotannossa.

Lampaanlihan tuotanto

Vuosittain Suomessa tuotetaan noin 1,2 miljoonaa kiloa lampaanlihaa. Tästä karitsan, eli alle vuoden ikäisen lampaan lihaa on 0,8 miljoonaa kiloa ja loput on lampaanlihaa. Suomalainen tuotanto kattaa noin puolet suomalaisten lampaanlihan kulutuksesta. Keskimäärin suomalainen kuluttaa noin 500 g lampaanlihaa vuodessa, mikä on kypsäksi ja luuttomaksi lihaksi muutettuna noin 250 g. Tuontilampaanlihasta suurin osa tuodaan Suomeen Uudesta-Seelannista.