Dorset

Alun perin sarvellinen dorset jalostettiin Isossa-Britanniassa jo 1800-luvun lopussa. Uusi rotu levisi nopeasti ympäri maailman ja siitä jalostettiin Australiassa 1930- 1950 -luvuilla sarveton poll dorset. Suomeen dorset -rotua on tuotu ensimmäisen kerran v. 1989 Tanskasta ja viimeksi v. 2000 Uudesta-Seelannista alkioina ja spermana. Puhdasrotuisia dorset-lampaita maassamme on vain muutamia satoja.

Hedelmällinen liharotu

Dorset on valkoinen, keskikokoinen, nopeakasvuinen, sarvellinen tai sarveton ja pitkähäntäinen. Aikuisten pässien paino on keskimäärin 110 kg ja uuhien 75 kg. Rotu on hedelmällisyys- ja emo-ominaisuuksiltaan hyvä ja sen rotuominaisuuksiin kuuluu kyky karitsoida ympärivuotisesti.

Karitsoiden syntymäpaino vuoden 2021 tuotosseurantatilastojen mukaan on keskimäärin 5,5 kg ja päiväkasvu keskimäärin 238 g. Vanhempien uuhien keskisikiävyys on 1,93.

Dorsetin lyhyt ja tiivis villa suojaa hyvin säitä vastaan, myös pää on tiheän villan peittämä. Lyhytvillainen rotu soveltuu kerran vuodessa kerittäväksi, takaosaa voi kuitenkin joutua siistimään kesällä tai ennen karitsointia.

Kasvukykyä risteytystuotantoon

Dorsetin rehunkäyttökyky on hyvä ja se laiduntaa tarkasti ja rauhallisesti. Nopeasti kasvavat karitsat ovat lihakkaita ja rodulle tyypillinen pitkä ja pyöreä runko lihakkuusominaisuuksineen periytyy voimakkaasti.

Dorsetia käytetään risteytysemotuotannossa hyvien naarasominaisuuksien vuoksi, uuhien maidontuotantokyky on erinomainen ja ne huolehtivat hyvin karitsoistaan. Suomenlampaan ja dorsetin risteytys, finndorset, on osoittautunut toimivaksi risteytysemoksi kolmirotutuotannossa.

Jalostustavoitteet

Tärkeimpiä jalostettavia ominaisuuksia ovat kasvunopeus, lihaksikkuus sekä teuras- ja hedelmällisyysominaisuudet. Eläinaineksen niukkuuden vuoksi jalostus perustuu käytännössä lähes kokonaan hyvien jalostuseläinten tuontiin. Suomessa on tällä hetkellä kuusi pässilinjaa.

Jalostuslampola 2024

Putkisalon Kartano

Kuvat avautuvat suuremmiksi klikkaamalla

Kuvat: Putkisalon Kartano