Pellot ovat kuivuneet hitaasti kylvökuntoon runsaslumisen talven ja kevätsateiden jäljiltä. Etelä-Pohjanmaalla lumen suuri määrä ja nopea sulaminen on aiheuttanut tulvia. Tulvavesiä onkin jouduttu ohjaamaan pelloille, mikä hidastaa jonkin verran kevätkylvöjen aloittamista. Kylvöjen käynnistymistä viivästyttää peltojen hitaan kuivumisen lisäksi märän syksyn takia keväälle siirtyneet lannan levitykset ja peltojen muokkaukset. Pelloille jäi myös korjaamattomia kasvustoja, jotka on poistettava ennen uuden satokauden alkua. Kevään tulo on vielä normaalissa aikataulussa useimmilla alueilla, mutta maan keski- ja pohjoisosissa kevättöihin arvioidaan päästävän noin viikkoa tavanomaista myöhemmin.
Ensimmäisiä kevätviljojen kylvöjä on jo päästy tekemään Etelä-Pohjanmaan kaikkein suotuisimmilla lohkoilla, mutta laajemmin peltokasvien kylvöjen arvioidaan alkavan Etelä-Suomen ja -Pohjanmaan sekä Pohjanmaan rannikkoalueen nopeimmin kuivuvilla lohkoilla viikon kuluessa. Täyteen vauhtiin kevätkylvöjen arvioidaan pääsevän vasta äitienpäivän jälkeen. Kevyillä hietamailla varhaisherneen ja –porkkanan kylvöt sekä varhaiskaalin ja jäävuorisalaatin istutukset ovat käynnistyneet Varsinais-Suomessa ja Uudellamaalla. Varhaisperunoiden istutukset aloitettiin varhaisperunan päätuotantoalueilla Varsinais-Suomessa ja Turunmaan saaristossa maalis- ja huhtikuun vaihteessa. Syysviljojen, nurmien ja marjakasvustojen kasvu on vasta käynnistynyt Etelä-Suomessa.
Syysviljat talvehtineet pääosin hyvin. Syysviljat, syysöljykasvit, kumina ja nurmet ovat aloittamassa kasvuaan maan eteläosissa. Säiden viilentyminen huhtikuun lopussa ja yöpakkaset maan keskiosissa ovat hidastaneet kasvuun lähtöä. Syysviljat, joita saatiin yleisesti hyvin vähän kylvöön, ovat talvehtineet tyydyttävästi lähes koko maassa. Tavanomaista heikompia ruiskasvustoja on Pohjanmaan rannikkoalueella ja Pohjois-Pohjanmaalla. Etelä-Suomen rannikkoalueella ja Etelä-Pohjanmaalla puolestaan syysvehnäkasvustot ovat tavanomaista heikompia. Nurmet ovat talvehtineet tyydyttävästi maan etelä- ja keskiosissa lukuun ottamatta Kymenlaaksoa ja Pohjanmaan rannikkoaluetta, joissa nurmien kunto arvioidaan välttäväksi. Syysöljykasvit ovat talvehtineet hieman tavanomaista heikommin Etelä-Suomen rannikkoalueella, Varsinais-Suomessa ja Etelä-Pohjanmaalla. Pohjanmaan rannikkoalueella myös kuminakasvustot arvioidaan välttäviksi kunnoltaan. Pohjois-Suomen pellot ovat vielä lumen peitossa, joten niiden syysviljojen ja nurmien kuntoa ei voida vielä arvioida.
Syysviljojen kevätlannoitukset aloitettiin ensimmäisenä Satakunnassa huhtikuun alkupuolella ja Kymenlaaksossa huhtikuun puolivälissä. Varsinais-Suomessa ja Etelä-Suomen rannikkoalueella syysviljojen ja nurmien lannoitukset aloitettiin viikko sitten, mutta paikoitellen kevätlannoitukset ovat vasta alussa. Nurmien kevätlannoitukset ovat käynnistymässä viikon kuluessa maan sisäosissa, mikäli pellot kuivuvat koneita kantaviksi.
Viljelyaloissa maltillisia muutoksia. Viljelysuunnitelmien perusteella viljelijät ovat tekemässä maltillisia muutoksia eri kasvien viljelyaloihin. Merkittävimmät muutokset koskevat kevätvehnän ja kauran kylvöaloja sekä luomuviljelyä. Kevätvehnän viljelyalojen arvioidaan pienenevän tai pysyvän ennallaan. Ainoastaan Satakunnassa arvioidaan viljelyn hieman lisääntyvän. Elintarvikekauran hyvät vientinäkymät heijastuvat kauran viljelyalaan, jonka arvioidaan jonkin verran lisääntyvän eri puolilla maata. Luomun viljelyalojen arvioidaan kasvavan lähes koko maassa, ainoastaan Kainuussa ja Lapissa viljelyalojen arvioidaan pysyvän ennallaan. Kasvinviljelyn haasteellinen taloustilanne näkyy edelleen monilla tiloilla tuotantopanosten hankintojen viivästymisenä. Tuotantopanosten hankintoja on myös vähennetty.
Rehuohran, mallasohran, kevätrypsin ja -rapsin sekä muiden palkokasvien viljelyalojen muutoksissa on vaihtelua eri alueiden välillä, joten kokonaisviljelyalojen odotetaan pysyvän ennallaan. Sokerijuurikkaan ja ruokaperunan viljelyalojen arvioidaan pysyvän ennallaan lähes koko maassa. Ainoastaan Varsinais-Suomessa sokerijuurikkaan viljelyala on pienenemässä. Kuminan viljelyalojen arvioidaan kasvavan Etelä-Suomen rannikkoalueella, Kymenlaaksossa ja Keski-Suomessa. Härkäpavun viljelyalojen arvioidaan vähenevän Satakunnassa ja Pohjois-Savossa.
Marja- ja hedelmäkasvustoissa kasvu alkamassa. Mansikan kasvu ja pensasmarjojen sekä omenapuiden silmujen kehittyminen ovat aivan alussa Etelä-Suomessa. Muualla maassa kasvustot ovat vielä lepotilassa. Marja- ja hedelmätarhoissa ei ole toistaiseksi havaittu talvivaurioita. Paksu lumipeite ja lämpötilan pysyminen vakaana kevättalvella ovat varmistaneet hyvän talvehtimisen. Talvivaurioita päästään arvioimaan tarkemmin vasta, kun kasvu on alkanut kunnolla. Etelä-Suomen marja- ja hedelmätarhoissa on havaittu paikoitellen vesimyyrien aiheuttamia tuhoja.
Varhaisporkkanan ja -herneen kylvöjä on jo tehty Varsinais-Suomen ja Uudenmaan nopeimmin kuivaneilla hietamailla. Varhaiskaalin ja jäävuorisalaatin istutukset aloitettiin huhtikuun puolivälissä Etelä-Suomessa ja kukkakaalin sekä istukassipuleiden istutukset ovat pian alkamassa.
Katsaus on laadittu ProAgria Keskusten antamien tietojen pohjalta. Lisätietoja antavat johtava asiantuntija Terhi Taulavuori, terhi.taulavuori@proagria.fi, puh. 040 760 6262 ja peltoviljelyn osalta johtava asiantuntija Sari Peltonen, sari.peltonen@proagria.fi, puh. 050 341 4406
