Lampurit kysyivät, SusiLIFE vastasi
Miten kotieläimet voi suojata suurpedoilta?
Suomen Lammasyhdistys kutsui lampurit esittämään kysymyksiä sosiaalisessa mediassa, ja SusiLIFE tarttui haasteeseen.
Tässä ovat vastauksemme kiperiin kysymyksiin.Löydät kaikki kysymykset ja vastaukset Suomen lammasyhdistyksen Facebookista tai Instagramista kohokohdista. (LINKIT) Vastaukset on alun perin sovitettu korkeintaan 90 sekunnin videoille.
Loppukesällä aikuiset sudet opettavat pentuja saalistamaan, mutta miten alkukesän vahingot selittyvät?
On tosiaan arveltu, että syksyllä aikuiset sudet opettavat pentuja saalistamaan lammaslaitumilla. Kevätaikaan ja alkukesästä todennäköisimmin vahingon aiheuttaa synnyinreviiriltään lähtenyt nuori susi tai nuoret sudet yhdessä. Saaliin saaminen saattaa olla kokemattomille yksilöille haastavaa, ja helposti saatavilla oleva ravinto kiinnostaa.
Montako lammasta susi tappaa kerralla? Uusivatko vahingot helposti? Loppuuko vahinkolohkolla laidunnus siihen?
Susi voi tappaa kerralla montakin lammasta, mutta on mahdotonta sanoa tarkkoja lukumääriä. Siihen vaikuttaa moni asia, kuten susien määrä laitumella ja jopa lampaiden käytös hyökkäyksen sattuessa. Jos susi on oppinut hakemaan niin sanottua helppoa ruokaa laitumelta, niin on hyvin todennäköistä, että se yrittää sitä uudestaan. Siksi hyökkäyksestä selvinneiden eläinten suojaaminen on tärkeää. Ei voida sanoa, että laidunnus automaattisesti loppuu laidunlohkolla, missä vahinko on sattunut, mutta silloin täytyy huolehtia, että suojaus on kunnossa.
Miten toimia, kun löytää lampaansa kuolleena? Kenelle soittaa? Saako raatoja siirtää?
Ensimmäiseksi tulee tehdä kierros laitumella ja tarkistaa, löytyykö sieltä loukkaantuneita apua tarvitsevia eläimiä. Samalla voi tehdä ensiarvion vahingon laajuudesta. Tämän jälkeen otetaan viipymättä yhteyttä paikalliseen maaseutuelinkeinoviranomaiseen. Yhteystiedot löytyvät yleensä kuntien verkkosivuilta tai Ruokaviraston sivuilta yhteystietohakukoneesta (ruokavirasto.fi).
Maaseutuelinkeinoviranomainen kutsuu paikalle riistanhoitoyhdistyksen edustajan, ja he tekevät yhdessä maastokatselmuksen ja antavat tarkemmat jatkotoimintaohjeet. Älä siirrä kuolleita eläimiä ennen maastotarkastuksen suorittamista. Mikäli on epäselvää, mikä eläin vahingon on aiheuttanut, niin kuolleet eläimet saattavat antaa vihjeitä siitä, mitä todella on tapahtunut. Maastokatselmuksella arvioidaan itse vahinko, määritellään vahingon aiheuttaja ja aloitetaan tekemään korvaushakemusta. Jos maastotarkastus syystä tai toisesta viipyy, kannattaa ruhot kuitenkin siirtää houkuttelemasta laitumelle lisää petoja.
Saako aitatarvikkeita jostain lainaan?
Suomen riistakeskus vuokraa petoaidan viideksi vuodeksi, jonka jälkeen se siirtyy petoaidan saajan omistukseen. Petoaidan saa siis ilmaiseksi riistakeskukselta, mutta aidan pystytys ja kunnossapito ovat tilallisen vastuulla.
Voiko harrastetila hakea petoaitaa, mikäli se sijaitsee susialueella?
Petoaitaa voidaan myöntää perustellun hakemuksen pohjalta vain elinkeinonharjoittajille. Neuvontaa ja ohjeita on toki tarjolla ihan jokaiselle eläintilalle. Voit pyytää vaikka parhaat vinkit pedonkestävän aidan rakentamiseen.
Pääseekö ilves kiipeämään petoaidan kulmatolpasta laitumelle?
On todella harvinaista, että ilves kiipeäisi tolppaa pitkin laitumelle. Sähköisessä petoaidassa laitetaan sähkönjohtimet kiertämään laidunta tolppien ulkopuolelta, mikä estää ilveksen tai ahman kiipeämisen tolppaa pitkin. Samalla esimerkiksi karhu ei pysty työntämään tolppaa nurin.
Onko aitojen lisäksi suunnitelmissa kehittää jotain muuta tapaa pitää pedot erossa kotieläimistä?
Me olemme SusiLIFE-hankkeessa testanneet erilaisia ääni- ja valokarkottimia. Myös riista-ja valvontakameroita ollut käytössä. Niistä on ollut iso apu eläinten valvonnassakin. Myös lippusiimaa on testattu karkottamaan petoja. Nämä kaikki muut konstit ovat väliaikaisia. Sähköistetty petoaita on se kaikista varmin turva. Mutta täytyy muistaa, että petoaitaa pitää ylläpitää. Silloin kun se toimii oikein, se on hyvä turva laiduntaville eläimille. Petoaitoja kehitetään jatkuvasti kasvavan tietämyksen mukaan.
Kuka korvaa petojen tuhot?
Valtio korvaa vahingot, ja maksaja on Ruokavirasto maa- ja metsätalousministeriön myöntämistä määrärahoista. Vahingot korvataan, jos suurpetojen tai hirvieläinten aiheuttama vahinko ylittää 170 euroa hakijaa kohti kalenterivuodessa. Korvauksen saamiseksi vahingonaiheuttaja on pystyttävä todentamaan, ja vahingosta pitää olla tehtynä maastotarkastus.
Millaisista aidoista sudet ovat päässeet laitumelle?
Yleensä laitumet on aidattu sellaisilla aidoilla, joiden tarkoitus on pitää laiduntavat eläimet laitumella sisällä, eikä niinkään suurpetoja ulkopuolella. Tällaisista aidoista pedot pääsevät helposti laitumelle. On tapauksia, että pedot ovat päässeet sähköistettyyn petoaitaan sisälle. Näissä tapauksissa on usein kyse siitä, ettei aidan jännite ole tarpeeksi iso tai aidan alla on painauma, josta pedot pääsevät ryömimään sisään. Ja on niitäkin tapauksia, että esimerkiksi susi oppii hyppäämään sähkönjohtimien välistä, ja luonnollisesti silloin peto ei saa iskua, kun ei ole maakosketusta.
Onko tutkittu, mikä karkottaisi tai saisi sudet väistämään aluetta?
Nimensä mukaisesti suurpedot ovat lihansyöjiä ja petoeläimiä, eli käyttävät muita eläimiä ravinnokseen. Laitumella olevat eläimet houkuttelevat luontaisesti petoja luokseen. Tehokkain konsti on lisätä ihmisen läsnäoloa laitumella eli paimentaa kotieläimiä. Laumanvartijat voivat saada pedon luopumaan kotieläinten tavoittelusta, jos riski vahingoittua itse on liian suuri. Kaikki konstit, joiden avulla pedon saa miettimään kahdesti hyökkäystä, kannattaa kokeilla. On tärkeää poistaa houkuttimet laitumen läheisyydestä, eli kaikki jälkeiset, kuolleet eläimet ja jätteet, jotka mahdollisesti houkuttelevat suurpetoja kotieläinten läheisyyteen.