Suomilammas lautaselle -teemaviikko 2.-6.11.2019
Finskt får på tallriken -temavecka
Tulossa itsenäisyyspäiväviikolla 2.- 6.12.209 Suomen Lammasyhdistyksen Suomilammas lautaselle -teemaviikko. Julkaisemme viikon jokaiselle päivälle lammas- /karitsareseptin. Itsenäisyyspäivän juhlareseptin suunnittelee teemaviikon kummikokki, jonka henkilöllisyys paljastetaan hieman tuonnempana. Teemaviikkoa odotellessa julkaisemme tietoiskuja suomalaisesta lammastaloudesta. Seuraa Suomen Lammasyhdistyksen julkaisuja kotisivuillamme, Facebookissa ja Instagramissa.
Lammasruoka tekee arjestakin juhlan!
#suomilammaslautaselle#kotimainenlampaanliha#kotimainenkaritsanliha#lammasresepti
#lammasruokaviikko#suosisuomalaista
På kommande under självständighetsdagsveckan 2–6.12.2019 Finlands Fårförenings Finskt får på tallriken -temavecka. För veckans alla dagar publicerar vi ett får-/lammrecept. Självständighetsdagens festrecept planeras av temaveckans fadderkock, vars identitet avslöjas inom kort. I väntan på temaveckan publicerar vi infoinslag om den finländska fårproduktionen. Följ Finlands Fårförenings publiceringar på vår webbsida, Facebook och Instagram.
#finsktfarpatallriken #inhemsktfarkott #inhemsktlammkott #farrecept #farmatsveckan #gynnafinlandskt
Klikkaamalla alla olevia otsikoita, pääset suoraan kyseiseen kohtaan.
Lammas Suomessa – matka villantuottajasta lautaselle
Monipuolinen lammas / Fåret är mångsidikt
Suomilammas elää lajinmukaisesti / Finska får lever artanpassat
Suomilammas laiduntaa / Finska får betar
Suomilammas on arvokasta ravintoa / Finska får är en högklassig näringskälla
Suomilammas lautaselle – mistä sitä saa / Kött av finskt får – varifrån
Teurastus ja lihanleikkuu / Slakt och styckning
Sami Garamin haastattelu
Sanna Lehtonen ja Lampurin keittiössä -blogi
Reseptejä arkeen ja juhlaan Lampurin keittiössä -blogissa
Lammas Suomessa – matka villantuottajasta lautaselle
Lammas kesytettiin kotieläimeksi Lähi-Idän alueella noin 11 000 vuotta sitten. Ensimmäiset lampaat saapuivat nykyisen Suomen alueelle arkeologisten luulöytöjen perusteella kivikauden loppupuolella 1 700 eaa. ja rautakauden aikana lammas vakiinnutti paikkansa merkittävänä kotieläimenä.
Monipuolinen lammas on antanut esivanhemmillemme lihan, maidon, taljojen ja villan lisäksi lantaa peltojen lannoitteeksi ja luita sekä sarvia tarve-esineiden valmistukseen. Lihan ja sisäelinten lisäksi lampaasta käytettiin kaikki syötäväksi kelpaava, kuten aivot ja utareet. 1900-luvun jälkipuoliskolla omavaraistalouden aikakausi päättyi ja lammastalous muuttui ammattimaiseksi. Nykyään tärkein lampaasta saatava tuote on liha.
Viimeisemmän tilaston mukaan lampaan- ja karitsanlihan 0,7kg/henkilö kokonaiskulutuksesta vain reilu puolet on kotimaista. Suurin osa kotimaisesta lampaanlihasta on alle 1-vuotiaana teurastetun eläimen lihaa. Suoramyyntitiloilla, kaupoissa ja ravintoloissa tämän lihan markkinanimi on karitsanliha.
Suositaan suomalaista – tiedät mitä syöt!
#lampaanhistoriakotieläimenä #suomilammaslautaselle #lammasruokaviikko
Monipuolinen Lammas
Lammas on monipuolinen eläin. Tärkeinkotimaisesta lampaasta saatava tuote on maukas ja vastuullisesti tuotettu liha. Lisäksi verraton talja saadaan lihantuotannon sivutuotteena. Ravintoainepitoisuudeltaan arvokkaasta lampaanmaidosta valmistetaan mm. juustoja ja jäätelöä. Lampaan villa on ekologinen raaka-aine, luonnon uusiutuva superkuitu.
Laiduntava lammas on erinomainen luonnonhoitaja ylläpitäen ja lisäten luonnon monimuotoisuutta. Lammas hoitaa myös ihmisiä. Se on vakiinnuttanut asemansa Green Care -toiminnassa, jossa edistetään ihmisten hyvinvointia.
Lampaasta on moneksi!
#monipuolinenlammas #lammasruokaviikko #suomilammaslautaselle
Fåret är mångsidikt
Fåret är ett mångsidigt djur. Den viktigaste produkten av inhemskt får är det smakliga och ansvarsfullt producerade köttet. Dessutom fås den fina fällen som en biprodukt av köttproduktionen. Fårets ull är en ekologisk råvara, naturens förnybara superfiber.
Den näringsmässigt värdefulla fårmjölken används bl.a. som råvara för ost och glass. Betande får är utmärkta landskapsvårdare, som upprätthåller och ökar naturens mångfald. Fåret sköter också människan. Det har etablerat sin ställning i Green Care -verksamheten, där människans välmående främjas.
Fåret passar i mångt och mycket!
Suomilammas elää lajinmukaisesti
Suomalainen lammas laiduntaa ja elää lajinmukaista laumaelämää iän tai tuotantovaiheen mukaisessa ryhmässään. Uuhet karitsoivat valvotusti omissa karitsointikarsinoissaan ja imettävät jälkeläisensä, tarvittaessa karitsat saavat lisäksi maidonvastiketta. Lampaat elävät vapaasti pihatossa, jonka olosuhteita määrittävät lukuisat säädökset koskien mm. tilavaatimusta, ilmanvaihtoa ja pohjan kuivitusta.
Suomalaisen lampaan pääasiallinen ravinto on märehtijälle elintärkeä karkearehu; laidunnurmi, kuivaheinä tai nurmesta valmistettu säilörehu. Tuotantovaiheen mukaan, tavallisimmin imettävien uuhien ja kasvavien karitsoiden, ruokintaa täydennetään kotoisalla viljalla ja valkuaisrehulla kuten rypsillä, herneellä tai härkäpavulla.
Suomalaisilla lammastiloilla eläimille annetaan antibiootteja tai muita lääkkeitä ainoastaan eläinlääkärin määräyksestä ja todetun sairauden hoitoon. Suomessa Mulesing-leikkaus tai häntien typistäminen ovat kiellettyjä toimenpiteitä.
Suomalainen lammas elää lajinmukaisesti!
#lammaselaalajinmukaisesti #suomalainenlammastalous #suomilammaslautaselle
Finska får lever artanpassat
Suomilammas laiduntaa
Suomilampaan pääasiallinen ravinto on nurmirehu – laitumen sekä joko kuivatun tai säilötyn heinän muodossa. Nurmet ovat monivuotisia kasveja, joiden viljely sitoo ilman hiilidioksidia kasvualustaan sekä estää peltojen maa-aineksen eroosiota ja ravinteiden valumia.
Valkuaislähteeksi tarkoitetut kasvit kuten apila ja härkäpapu sitovat ilmakehän typpeä peltomaahan ja parantavat maaperän kasvukuntoa sekä mikrobitoimintaa. Nurmiviljely sekä laidunnus mahdollistavat kestävän viljelykierron ja edesauttavat maan viljavuuden säilymistä.
Laidunnus auttaa luontoa, siitä hyötyvät niin kasvit kuin linnut ja hyönteisetkin. Pölyttäjähyönteisten lisääntyminen taas on edellytys koko nykyisen ravintojärjestelmän säilymiselle. Laidunnus mahdollistaa myös perinnemaisemien ja -biotooppien ylläpidon.
Perinnebiotoopeissa on eniten Suomen uhanalaisimpia luontotyyppejä kuten metsälaitumia, hakamaita ja niittyjä. Suomilampaat hoitavatkin maassamme lukuisia kansallispuistoja ja luonnonsuojelualueita.
Suomilammas laiduntaa!
#suomilammaslaiduntaa #luonnonmonimuotoisuus #kulttuurimaisemansailyminen #suomilammaslautaselle
Finska får betar
Finskt får på tallriken -temavecka 2.-6.12.2019
Får äter i huvudsak gräs. Odlad vall förbättrar åkermarkens struktur och humushalt, binder kol och minskar näringsläckage.
Bete gynnar jordmånen, växterna, insekterna och fåglarna. Bete diversifierar floran och ökar antalet insektarter, även fågelfaunan blir mångsidigare. Betande får är viktiga främjare av biodiversiteten.
Finska får betar!
#betandefar #biodiversitet #kulturlandskapet #finsktfarpatallriken
Suomilammas on arvokasta ravintoa
Arkipuheessa sanaa lampaanliha käytetään usein sekä aikuisesta että nuoresta eläimestä saadun lihan nimenä. Markkinoinnissa, ravintolassa ja kaupassa lampaanliha on vakiintunut tarkoittamaan yli vuoden ikäisen eläimen lihaa, karitsanliha taas tarkoittaa alle vuoden ikäisenä teurastettua lammasta. Suurin osa kotimaisesta tuotannosta on karitsanlihaa. Karitsat teurastetaan keskimäärin 6-7 kk ikäisenä, jolloin niiden elopaino on jo liki 50 kiloa.
Lampaan- ja karitsanliha ovat hyviä proteiinin lähteitä, proteiini sisältää kaikki 9 elimistölle tarpeellista aminohappoa. Raudasta suurin osa on hyvin imeytyvää hemirautaa. A-, B-, ja D- vitamiinien lisäksi lampaanlihassa on sinkkiä ja seleeniä.
Maukas ja hienosyinen karitsanliha kypsyy nopeasti, hieman voimakkaamman makuinen lampaanliha sopii erinomaisesti haudutettavaksi. Lampaanlihan rasva on pinnassa ja syiden välissä, joten se on helppo poistaa haluttaessa ennen valmistusta.
Teemaviikolla arkiruokien raaka-aineena on jauheliha, potka, maksa ja lapa. Juhla-aterialla tarjotaan paahtopaistista, niskasta ja fileestä valmistettuja ruokalajeja.
#lampaanlihanravintoarvot #laadukastaproteiinia #suomilammaslautaselle #kotimainenlampaanliha
Finska får är en högklassig näringskälla
I vardagstal används fårkött ofta som ett samlingsnamn för kött från både äldre och yngre djur. I marknadsföringen, restaurangbranschen och handeln har begreppet fårkött etablerats att betyda kött från över ett år gamla får, medan lammkött betecknar att fåret slaktats innan det är ett år. Största delen av den inhemska produktionen är lammkött. Lammen slaktas i medeltal som 6–7 månader gamla, då är deras levande vikt redan nästan 50 kilo.
Får- och lammkött är bra proteinkällor och proteinet innehåller alla för kroppen viktiga nio aminosyror. Av järnet är största delen hemjärn, som absorberas väl. Förutom A-, B- och D-vitaminer innehåller köttet också zink och selen.
Det smakliga och finfibriga lammköttet kan tillredas snabbt, fårköttet har en aning kraftigare smak och passar utmärkt för långkok. Fettet ligger på ytan och mellan köttfibrerna, så det är enkelt att avlägsna före tillagningen om så önskas.
Temaveckans vardagsrätter har köttfärs, lägg, lever och bog som ingredienser. På självständighetsdagens festmåltid serveras rätter tillverkade av rostbiff, nacke och filé.
#farkottetsnaringsvarden #hogklassigtprotein #finsktfarpatallriken #inhemsktfarkott
Suomilammas lautaselle – mistä sitä saa?
Suomilampaan liha – mistä sitä saa?
Kotimaisen lampaan- ja karitsanlihan pääsesongit ovat syksyllä ja keväällä, mutta lihaa saa ympäri vuoden. Suurin osa karitsoista teurastetaan syksyllä, laidunkauden loputtua, ja osa lihasta pakastetaan koska kysyntä on suurinta pääsiäisenä. Suomessa on myös ympärivuotista karitsantuotantoa, mikä mahdollistaa tuoreen lihan saannin myös keväällä.
Kotimaista lampaan- ja karitsanlihaa onkin siis hyvin saatavilla niin ravintoloille kuin kaupallekin – kun kuluttaja sitä osaa pyytää.
Myös halal-teurastettua lihaa on saatavilla kotimaisena. Suomessa halal-teurastus tehdään eläinsuojelulainsäädäntöä noudattaen ja teknisesti täysin samoin kuin tavallinen teurastus.
Kuluttajat voivat ostaa suomilampaan lihaa suoraan tilalta, Reko-ringin kautta tai pyytää lähikauppiasta tilaamaan kotimaista lihaa kaupan lihatiskiin tai pakastealtaaseen.
Suomen Lammasyhdistyksen jäseninä olevien suoramyyntitilojen yhteystiedot löytyvät täältä:
https://lammasyhdistys.fi/kuluttajalle/suoramyyntitilat/
Kauppiaat, ravintolat ja elintarviketukut voivat kääntyä teurastamoiden ja lihaleikkaamoiden puoleen. Esimerkiksi Ab Tajma Oy, Liha Oy, Lallin Lammas Oy, Liha Hietanen Oy, Muhniemen Lahtivaja, Tamminen Oy, Vainion Teurastamo Oy ja Veljekset Rönkä Oy, myyvät kotimaista lampaan- ja karitsanlihaa.
Valitse lammasruokaan siihen sopiva ruhon osa, myös sisäelimistä saa herkullisen aterian. Suomilammas lautasella -kampanjan arkireseptien raaka-aineet ovat jauheliha, maksa, potka ja lapa. Itsenäisyyspäivän juhlamenuussa on paistin palasta, niskasta ja fileestä valmistettuja ruokalajeja.
Herkutellaan kotimaisella karitsan- ja lampaanlihalla!
#suomilammaslautaselle #lammasruokaviikko #kysykotimaistakaritsaa #tiedamitasyot #ostalammastilalta
Kött av finskt får – varifrån
Var hittas kött från finska får?
Huvudsäsongerna för inhemskt får- och lammkött är hösten och våren, men tillgång finns under hela året. De flesta lammen slaktas på hösten, efter betessäsongen, och en del av köttet fryses in, eftersom efterfrågan är störst vid påsken. I Finland produceras lammkött också året runt, vilket möjliggör färskt kött också på våren.
Det finns alltså gott om inhemskt får- och lammkött för både restaurangerna och handeln – när konsumenten väljer att be om det.
Även inhemskt halal-slaktat kött finns att få. I Finland utförs halal-slakten enligt gällande djurskyddslagstiftning och tekniskt på helt samma sätt som vanlig slakt.
Konsumenterna kan köpa kött av finskt får direkt från producenten, via en Reko-ring eller be närbutiken ta in inhemskt kött i butikens kött- eller frysdisk.
Kontaktuppgifterna till Finlands Fårförenings medlemsgårdar med direktförsäljning hittas här:
https://lammasyhdistys.fi/kuluttajalle/suoramyyntitilat/
Köpmän, restauranger och partiaffärer kan vända sig till slakterierna och köttstyckningsföretagen. Till exempel Ab Tajma Oy, Hahtolan Liha Oy, Lallin Lammas Oy, Liha Hietanen Oy, Muhniemen Lahtivaja, Tamminen Oy, Vainion Teurastamo Oy och Veljekset Rönkä Oy säljer inhemskt får- och lammkött.
Välj rätt styckningsdel till fårrätten, även inälvorna blir goda maträtter. Finskt får på tallriken -kampanjens vardagsrecept har köttfärs, lever, lägg och bog som ingredienser. I självständighetsdagens festmeny ingår rätter tillverkade av en bit stek, nacke och filé.
Njut av inhemskt lamm- och fårkött!
#finsktfarpatallriken #farmatsveckan #beominhemsktlamm
#kopfranfarproducenten #vetvadduater #inhemsktfar
Teurastus ja lihanleikkuu
Suomilammas lautaselle -teemaviikko 2.-6-12-2019
Suomilampaan matkalla lautaselle oleellinen merkitys on lampaisiin ja niiden lajinmukaiseen käyttäytymiseen perehtyneillä teurastamoilla. Suomessa lampaat teurastetaan pääsääntöisesti pienemmillä teurastamoilla, joiden tilat on suunniteltu lampaiden tarpeet huomioiden. Henkilökunta on koulutettu käsittelemään lampaita ystävällisesti ja niille ominainen käyttäytyminen huomioiden. Syvästi eläinrakkaille lampureille on äärimmäisen tärkeää, että eläinten viimeinen matka on niille stressitön. Stressittömyys on myös ehdoton edellytys laadukkaalle lihalle.
Teurastuksen jälkeen lihat leikataan leikkaamossa kuluttajille tai jatkojalostukseen sopivaan muotoon. Jotta lopputulos olisi hyvä, vaatii leikkuu suurta ammattitaitoa ja perehtyneisyyttä lihan ominaisuuksiin. Myös tilaajan vaatimukset on osattava ottaa leikkuussa huomioon, sillä leikkuu voidaan toteuttaa useilla eri tavoilla. Lisäksi lampaan lihasta on mahdollista leikata varsin rasvatonta poistamalla lihan pinnassa oleva rasvakerros, mikäli tilaaja niin haluaa.
Tutustu tarkemmin kampanjassa mukana oleviin kotimaisen lampaanlihan markkinoilla toimiviin tahoihin:
Ab Tajma Oy
Hahtolan liha Oy
Lallin Lammas Oy
Liha Hietanen Oy
Muhniemen Lahtivaja
Tamminen Oy
Vainion Teurastamo Oy
Veljekset Rönkä Oy
Slakt och styckning
En väsentlig del av det finska fårets färd till tallriken är slakterier som är insatta i får och deras artspecifika beteende. I Finland slaktas får i regel på små slakterier, vars lokaler är planerade utifrån fårens behov. Personalen är utbildad i att hantera fåren vänligt och i att beakta deras karakteristiska beteende. För djupt djurkära fårproducenter är det ytterst viktigt att den sista resan är stressfri för djuren. Stressfrihet är också en absolut förutsättning för kött av hög kvalitet.
Efter slakt styckas köttet i styckeriet i lämplig form för konsumenter eller för vidareförädling. För att slutresultatet ska vara bra, kräver styckningen stor expertis och kunskap om köttets egenskaper. Även beställarens krav måste kunnas beaktas i styckningen, för styckningen kan göras på flera olika sätt. Dessutom är det möjligt att få fårets kött rätt fettfritt genom att avlägsna fettet som ligger på köttets yta, om beställaren så önskar.
Bekanta dig närmare med de aktörer som verkar på marknaden för inhemskt fårkött och deltar i kampanjen:
Tajma Oy
Hahtolan liha Oy
Lallin Lammas Oy
Liha Hietanen Oy
Muhniemen Lahtivaja
Tamminen Oy
Vainion Teurastamo Oy
Veljekset Rönkä Oy
