Maataloustieteen Päivillä 2018 esitelty iSAGE -tulosten tiivistelmä

Kestävä kotimainen lammastuotanto syntyy eläimiä jalostamalla, tuottajia ja kuluttajia kuullen

Kotimaisella kestävästi tuotetulla lampaanlihalla on entistä enemmän kysyntää ja potentiaalia. Luke ja ProAgria ovat mukana EU-rahoitteisessa iSAGE–hankkeessa, jossa tavoitteena on parantaa lammas- ja vuohisektorin kestävyyttä ja lisätä myönteistä suhtautumista lammas- ja vuohituotantoon ja tuotteisiin. Lammastuottajien määrä on kasvussa lähiruokainnostuksen ja muita tuotantosuuntia alhaisempien investointikustannusten ansiosta.

Lammastalous on usein pienenä tuotantosuuntana sivussa tutkimuksen suurista rahavirroista.

– Nyt Maataloustieteen Päivillä 2018 esitettävät eläinjalostuksen ja lammasketjun sosioekonominen tutkimus on siten merkittävä panostus suomalaiseen lammastutkimukseen, toteaa hankkeen koordinaattori Antti Kause Luonnonvarakeskuksesta.

Hankkeen tavoitteena on parantaa eurooppalaisen lammas- ja vuohisektorin kestävyyttä kohtaamaan haasteita, joita ovat ilmastonmuutos, viljan ja muiden tuotantopanosten hinnannousu ja taloudellinen epävakaus. Tavoitteena on löytää haavoittuvimmat kohdat, ja keinot joilla näitä voidaan vahvistaa.

 

Moni haaste lammastilalla liittyy työvoiman riittävyyteen, saatavuuteen ja osaamiseen

Kaie Ahlskog, ProAgria

Terhi Latvala, Luke

Antti Kause, Luke

– Lammastilan menestymiseen vaikuttavat useat toimintaympäristössä tapahtuvat muutokset, mutta myös tilan sisäiset tekijät. Selvitimme päätoimisilta lammastiloilta heidän näkemyksistä merkittävimmistä haasteista ja rajoitteista sekä tilojen näkemyksiä tulevaisuuden mahdollisuuksista ja ratkaisuista, kertoo tilahaastatteluja tehnyt Kaie Ahlskog ProAgriasta.

Suurimmiksi vahvuuksiksi tilat luokittelivat eläinten jalostukseen keskittymisen, uusien valkuaisrehukasvien tulon, tilan jatkajakysymyksen selviämisen, lampaan taljojen ja villan arvon kohoamisen tulevaisuuden vaateteollisuudessa, turistiryhmien ja tilakävijöiden määrän lisääntymisen. Lisäksi suoramyyntiä tiloilta on mahdollista edistää vielä monin tavoin.

-Kulutuksen kasvua edesauttaa lähiruoan arvostuksen kasvu. Vaikka lampaanlihan kulutus on Suomessa vielä vähäistä, vain noin 700g/hlö/vuosi, maahanmuuton myötä tuottajat näkevät lampaanlihan kulutuksessa myös kasvumahdollisuuksia, toteaa Terhi Latvala Luonnonvarakeskuksesta.

Haasteet tiloilla liittyivät usein liialliseen työkuormaan ja jaksamiseen, osaavan työvoiman saatavuuteen ja vierastyövoiman korkeaan hintaan sekä työllistämiseen liittyvään hankalaan byrokratiaan. Tilan kasvua rajoittavat usein tilan heikko taloudellinen tilanne ja korkea pellon hinta. Kaikki haastatellut tilat mainitsivat myös pedot haasteena; niihin oli joko varauduttu aitaamalla laitumia tai pitämällä eläimet sisällä. Tukiin liittyvä byrokratia vaivaa tuottajia: erityisesti eläinten hyvinvointitukiin liittyvät vaatimukset koettiin haasteena. Pelkona oli myös kuluttajien etääntyminen maataloustuotannon reaalitieteistä.

Keskipitkällä aikavälillä erilaisten loisten lisääntyminen, uudet eläintaudit ja ilmastonmuutoksen aiheuttamat uhat, kuten sateisuuden lisääntyminen, koettiin tulevaisuuden uhkina. Tulokset edistävät lammastalouden keskeisten haasteiden ja mahdollisuuksien tunnistamista ammattimaisessa lammastuotannossa sekä neuvonnan painopisteiden kohdistamista keskeisiin kysymyksiin.

 

Uudistunut uuhi-indeksi helpottaa jalostusvalintaa

Marja-Liisa Sevón-Aimonen, Luke

Antti Kause, Luke

Suomenlammas on poikkeuksellisen hedelmällinen lammasrotu. Vuonuekoko on ensimmäisellä poikimakerralla 1,9 ja myöhemmillä kerroilla keskimäärin 2,5 karitsaa. Rotua käytetään paljon myös risteytyksissä ja risteytysemien hedelmällisyys on lähes puhtaiden suomenlammasuuhien tasoa. Hankkeessa kehitetään uuhi-valintaindeksiä, jossa yhdistetään yhdeksi luvuksi syntyneiden karitsoiden määrä, karitsoiden eloonjäänti ja kolmen päivän ja kuuden viikon välinen kasvu (kuvaa emon maidontuotantoa). Valintaindeksin avulla jalostusohjelmassa voidaan säilyttää hedelmällisyys nykyisellä tasolla ja keskittyä vähentämään kuolleisuutta ja lisäämään kohtuullisesti kuuden viikon vuonuepainoa. Aineistona hyödynnetään ProAgriakeskusten liiton lammastarkkailuaineistosta vuosilta 1990 – 2016.

– Kehitettävä uuhi-indeksi helpottaa karitsatuotoksen jalostusvalintaa ja ylläpitää ja parantaa hyviä tuotanto-ominaisuuksia. Käytännön ohjearvona suomenlampaalle voi pitää kolmen karitsan imetystä, jolloin lisäruokinnan tarvetta ei ole, toteaa jalostusindeksiä kehittänyt Marja-Liisa Sevón-Aimonen Lukesta.

 

Kuluttaja arvostaa mielikuvaa puhtaudesta ja hallitusta lampaanlihan tuotantoketjusta

Terhi Latvala, Luke

Antti Kause, Luke

Suomalaisille lampaanlihamarkkinoille ominainen piirre on se, että karitsanlihassa ja lampaanlihatuotteissa saatavuus ja valikoima ovat usein rajallisia, vaikka lampaalle on kysyntää. Karitsanlihaan liitetään useita erilaisia positiivisia ominaisuuksia: hyvä maku, mureus, tuoreus, vähärasvaisuus, gmo-vapaus, turvallisuus, kotimaisuus, jäljitettävyys, hyvä laatu, puhtaus, paikallisesti tuotettu, alkuperämaa, eläinten olosuhteet, pienimuotoisen tuotannon tukeminen, yksinkertainen pakkaus ja yksinkertaisuus jalostuksessa ja itse tuotteessa.

– Kuluttajaryhmässä tärkeimmäksi ostoon vaikuttavaksi syyksi mainittiin usein karitsanlihan hyvä maku ja toisaalta tarjottaviin lihalajeihin halutaan vaihtelua. Näiden lisäksi lihavalinnalla korostetaan paikallisen pienyrittäjyyden tukemista ja eläinten hyvinvointia, tiivistää hankkeen tuloksia Terhi Latvala Lukesta.

Kun kuluttajat päättävät ostaa lihaa lähikaupasta, tarjolla on pääasiassa uusseelantilaista tuontilihaa. Kotimaista karitsanlihaa arvostettaisiin, mutta esteenä on kalliimpi hinta. Suoramyynti erilaisissa tapahtumissa ja tiloilta on yhä suositumpi, mutta sen osuus kokonaismyynnistä on edelleen alhainen ja ihmiset tavallisesti ostavat tai haluisivat ostaa karitsanlihaa tavanomaisista ruokakaupoista. Kotimaisen lihan saatavuus ja kallis hinta olivat tärkeimpiä syitä olla hankkimatta sitä. Hyvin satunnaisesti karitsanlihaa ostavat kuluttajat myös epäilivät, ettei heillä ole riittävästi kykyä valmistaa hyvää ateriaa. Useimmat kuluttajat uskovat, että karitsanlihan maku on ainutlaatuinen, mutta pienten lasten perheille vahva maku on myös ongelmallinen. Myös puolivalmiiden tuotteiden markkinoille saattaminen kannustaisi kuluttajia ostamaan enemmän karitsanlihaa.

 

***

EU käynnisti nelivuotisen (2016-2020) iSAGE hankkeen (www.isage.eu), jolla tutkitaan lammas- ja vuohituotannon kestävyyttä sekä tavoitellaan lampaasta ja vuohesta saatavien maito- ja lihatuotteiden kulutuksen kasvua. Hankkeen nimi iSAGE juontuu etukirjaimista – Innovation for Sustainable Sheep And Goat Production in Europe.  Suomessa hankkeessa keskitytään pääasiassa lammastalouteen ja erityisesti eläinjalostukseen sekä kuluttajatutkimukseen.

Twitter: https://twitter.com/iSAGE_H2020

Projektin kotisivut: www.isage.eu

 

Lisätietoja iSAGE-hankeen tuloksista ja Maataloustieteen päivien 2018 esityksistä

Johtava tutkija Antti Kause, Luke, p. 02 9532 6222

Tutkija Marja-Liisa Sevón-Aimonen, Luke, p. 02 9532 6532

Erikoistutkija Terhi Latvala, Luke, p. 02 953 26309

Lammastuotannon asiantuntija Kaie Ahlskog, ProAgria, p. 0400 731 811