Euroopan unionissa pitkään valmisteilla ollut eläinlääkeasetus on hyväksytty. Asetuksella säädellään eläinlääkkeen koko elinkaarta, eläinlääketoimijoiden valvontaa ja lääkkeiden käyttöä eläimille.
Säädös on laaja ja siihen on koottu eläinlääkkeitä koskevat tärkeimmät asiakokonaisuudet. Asetuksella luodaan ensimmäistä kertaa yhteiset säännöt eläimille tarkoitettujen mikrobilääkkeiden käytölle. Bakteerien ja muiden mikrobien muuttuminen resistenteiksi eli vastustuskykyisiksi lääkkeille on yksi vakavimmista kansanterveyden uhkista koko maailmassa. Mikrobilääkkeitä ovat esimerkiksi antibiootit, ja näillä lääkkeillä hoidetaan muun muassa bakteeri-, virus- ja sieni-infektioita. Rajoituksilla pyritään estämään puutteellisen hygienian ja puutteellisten eläintenpitokäytäntöjen paikkaamista lääkinnällä.
– Antibioottiresistenssi on erittäin huolestuttava globaali uhka. Suomi on tehnyt pitkäjänteistä työtä eläinten hyvinvoinnin edistämiseksi ja eläintautien leviämisen estämiseksi, nämä ovat antibioottien käytön vähentämisen kannalta avainasioita, muistuttaa maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä.
Asetuksessa sallitaan kansalliset, tiukemmat säädökset mikrobilääkkeiden hallitun käytön varmistamiseksi. Nyt jäsenvaltioiden välillä on huomattavia eroja mikrobilääkkeiden kulutuksessa eläimille, koska lääkkeiden käyttöä koskeva sääntely on ollut jäsenvaltioiden omassa harkinnassa. Mikrobilääkkeiden käyttömääristä pitää tulevaisuudessa antaa myös eläinlajikohtaista tietoa.
– Suomessa lainsäädäntö on ollut tässä kohtaa selkeä ja ohjannut vastuulliseen lääkkeiden käyttöön. Tämän ansiosta antibioottien käyttö on meillä Euroopan alhaisimpien maiden tasolla. Antibioottien vähäinen käyttö on tuottajien, eläinlääkäreiden ja muiden eläinten kanssa työskentelevien ammattilaisten jokapäiväisen työn tulos. Nyt hyväksytyt antibioottien käytön tiukennukset ovat hyvä esimerkki siitä, kuinka Suomi on yhdessä muiden aktiivisten jäsenmaiden kanssa saanut edistettyä sitä, että EU tasolla antibioottien käyttöä vähennetään entisestään ja kehitetään uusia ja parempia toimintamalleja. On tärkeää, että hyviä käytäntöjä levittämällä voidaan näyttää esimerkkiä niistä toimenpiteistä, jotka tehoavat myös käytännön tasolla ja auttavat vähentämään lääkkeiden käyttöä myös globaalisti, toteaa Leppä.
Mikrobilääkkeiden käyttöön liittyvät asiat varmistettiin asetukseen viiden jäsenvaltion, Alankomaiden, Itävallan, Ruotsin, Tanskan ja Suomen tiiviillä ja menestyksellisellä yhteistyöllä.
Asetuksella säädellään myös eläimille tarkoitettujen lääkkeiden valmistusta, myyntilupia, valvontaa sekä lääkkeiden käyttöä. Asetuksen tavoitteena on jäsenvaltioiden lainsäädännön yhtenäistämisen lisäksi eläinlääkkeiden saatavuuden parantaminen koko EU:n alueella sekä hallinnon vähentäminen. Käytännön esimerkkinä lääkkeiden saatavuuden parantamisesta on nettikaupan salliminen reseptittömillä eläinlääkevalmisteilla.
Nyt annettu asetus on osa laajempaa lainsäädäntökokonaisuutta eli niin sanottua eläinlääkepakettia, johon kuuluvat myös ehdotus EU:n lääkerehuasetukseksi sekä lääkeasetuksen muutosehdotus.
Eläinlääkeasetus vaatii vielä ministerineuvoston ja Euroopan parlamentin lopullisen hyväksynnän ja tullee voimaan loppuvuodesta 2018. Asetusta aletaan soveltaa 3 vuoden kuluttua sen voimaantulosta.
Lisätietoja:
Maa- ja metsätalousministeriö: Nina Kaario, eläinlääkintöylitarkastaja, p. 029 516 2107, etunimi.sukunimi@mmm.fi
Sosiaali- ja terveysministeriö: Ulla Närhi, neuvotteleva virkamies, p.029 516 3391, etunimi.sukunimi@stm.fi
Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimea: Tita-Maria Muhonen, eläinlääkäri, p. 0295223394, etunimi.sukunimi@fimea.fi
