ProAgria Keskusten Liitto Kasvutilannekatsaus 21.6.2016
Sateet antoivat vauhtia kasvuun Viime viikon sateet tulivat tarpeeseen monille jo kuivuudesta kärsineille alueille. Uudellamaalla ja osassa Etelä-Pohjanmaata pellot eivät ehtineet kaikin paikoin imeä vettä rankimpien sateiden tahtiin. Pellot vaativat nyt hetkellistä kuivahtamista, jotta kasvustoimenpiteitä päästään jatkamaan. Sateet ja kostea sää lisäävät kasvitautien riskiä. Kasvukauden arvioidaan olevan viikon normaalia aikataulua edellä suurimmassa osassa maata lukuun ottamatta maan pohjoisosia, jossa kasvukausi on edennyt tavanomaiseen tahtiin. Kesäkuun alkupuolelle osui muutamia hallaöitä, jotka vioittivat paikoin vilja-, öljykasvi- ja perunakasvustoja sekä vaikeuttivat rikkakasviruiskutuksia.
Kuivaheinän korjuu alkamassa Säilörehu on saatu lähes korjattua maan etelä- ja keskiosissa korjuuta hieman hidastaneista sateista huolimatta. Pohjois-Savossa ja Keski-Suomessa säilörehun korjuu on jo saatu päätökseen. Maan pohjoisosissa säilörehusta on korjaamatta 30-40 %. Sato arvioidaan määrältään tyydyttäväksi suuressa osassa maata lukuun ottamatta Kymenlaaksoa, Savoa ja Etelä-Pohjanmaata, joissa sato jäi hieman tavanomaista pienemmäksi kuivuudesta johtuen. Laadultaan säilörehu on tyydyttävää, Etelä-Karjalassa, Pohjois-Savossa ja -Pohjanmaalla jopa hyvää. Säilörehun toisen sadon kannalta viime päivien sateet ovat olleet tervetulleita. Toisen sadon lannoitus on tehtävä viipymättä, jotta nurmet pystyvät hyödyntämään mahdollisimman hyvin suotuisat kasvuolot. Myös rikkakasvien torjunta on ajankohtaista uuden kasvun alettua. Ensimmäisiä kuivaheiniä on jo päästy korjaamaan Varsinais-Suomessa ja Pohjois-Savossa, mutta korjuun arvioidaan pääsevän kunnolla käyntiin tällä viikolla Etelä-Suomessa. Muualla maassa kuivaheinän korjuuseen arvioidaan päästävän juhannuksen jälkeisellä viikolla. Korjuun alkaminen edellyttää muutaman päivän mittaista poutajaksoa. Kuivaheinäsadosta odotetaan määrältään ja laadultaan vähintään tyydyttävää. Sadon laatuun vaikuttavat sadonkorjuun aikaiset säät. Edellytykset hyvälaatuiseen satoon ovat olemassa.
Kevätviljat hyötyivät sateista Kevätviljat ovat korrenkasvuvaiheessa Etelä- ja Keski-Suomessa ensimmäiseksi kylvetyissä kasvustoissa. Pohjois-Suomessa kevätviljat ovat pensomisvaiheessa. Sateet edistivät kevätviljojen kasvua, ja kasvustot ovat kunnoltaan tyydyttäviä suurimmassa osassa maata. Uudellamaalla, Hämeessä, Etelä-Karjalassa, Pohjois-Savossa ja osassa Etelä-Pohjanmaata on hyväkuntoisia kevätviljakasvustoja, mutta Keski-Suomessa ja Keski-Pohjanmaalla on tavanomaista heikompia ohra- ja kaurakasvustoja. Aikaisin kylvetyt kasvustot ovat parhaimmassa kasvussa. Kevätviljojen rikkakasvitorjunnat ovat onnistuneet vähintään tyydyttävästi koko maassa. Tuulet ja hallat ovat vaikeuttaneet jonkin verran rikkakasviruiskutuksia, mutta ruiskutusten tehot ovat olleet hyvät. Kasvitaudit eivät vielä ole aiheuttaneet suurempia ongelmia, mutta kasvustoissa on havaittavissa paikoin lehtilaikkutauteja. Sateet lisäävät lehtilaikkutautien riskiä rehevissä kasvustoissa. Kirvoja on esiintynyt runsaasti kevätviljoissa lähes koko maassa ja niiden torjunta on ollut tarpeen toisin kuin yleensä.
