­­­­­­­­­­­­­Jalostusvaliokunta tiedottaa

Suomessa ensimmäiset, todennäköisesti nautakarjalta levinneet lampaiden sorkkamätätapaukset on varmistettu vuonna 2019, mutta näiltä kyseisiltä tiloilta ei ole tehty eläinkauppaa. Nyt tautia on kuitenkin löytynyt myös uusilta tiloilta. Taudin leviäminen olisi ehdottomasti saatava pysähtymään nyt, kun se on vielä mahdollista. Sorkkamätä on maailmalla yleisesti lampailla ja naudoilla tavattava bakteerien aiheuttama sairaus, josta seuraa paitsi tuottajille erittäin vakavia taloudellisia tappioita myös eläimille kipua ja kärsimystä.

Sorkkamädän aiheuttaa Dichelobacter nodosus -bakteeri yhdessä kuoliobakteeri Fusobacterium necrophorumin ja altistavien olosuhdetekijöiden kanssa. F. necroforum on märehtijöiden suolistobakteeri, jota esiintyy luonnostaan lampaiden ulosteissa ja ympäristössä. D. nodosus taas on sopeutunut elämään sorkissa ja säilyy sen takia ympäristössä vain rajallisen ajan (ainakin 7–14 vrk, joidenkin tutkimusten perusteella jopa 30 vrk). D. nodosus -bakteerista esiintyy kahta taudinaiheuttamiskyvyltään eroavaa kantaa: heikompi beningni (aprB2) ja voimakkaampi virulentti (aprV2) kanta. Heikompi beningni D. nodosus -kanta voi aiheuttaa huonoissa olosuhteissa voimakkaitakin muutoksia, mutta usein se aiheuttaa vain lievää ontumaa sekä tulehduksen, joka ei juurikaan eroa sorkkavälin ihotulehduksesta. Taudinaiheuttamiskyvyltään voimakkaammat virulentit D. nodosus -kannat johtavat useammin etenevään kuolioiseen tulehdukseen, joka voi lopulta hoitamattomana aiheuttaa sarveissorkan irtoamisen. Kuivissa ja puhtaissa olosuhteissa virulenttikin sorkkamätätartunta voi olla lieväoireinen tai jopa oireeton.

On erittäin tärkeää, että omasta katraasta löytyviltä oireilevilta yksilöiltä otetaan näytteet ja varmistetaan, onko kyseessä sorkkamätä ja selvitetään, kumpaa D. nodosus ­-kantaa eläimistä löytyy.

Tauti leviää eläimestä toiseen erityisesti pehkun tai laitumen kautta, mutta levittäjänä voivat toimia myös esimerkiksi kengät tai useamman tilan yhdessä käyttämä kuljetuskalusto. Oireita ilmenee yleensä useammalla katraan eläimellä samaan aikaan. D. nodosus -bakteeri voi säilyä eläimen sorkassa jopa koko eläimen loppuelämän ajan. Tämä on hyvä huomioida mahdollisessa yhteislaidunnuksessa muiden eläinlajien, etenkin nautojen ja vuohien, kanssa. Kaikki tilojen välillä kulkevat välineet sekä eläinten kuljetuskalustot on pestävä ja desinfioitava erittäin huolellisesti. Ohje: https://www.ett.fi/wp-content/uploads/2020/07/El%C3%A4inkuljetuskalusto-puhdistus-ja-desinfiointi.pdf

Suosittelemme nyt erityisen tarkkaa sorkkien tarkkailua ja hoitoa. Mikäli katraassanne ilmenee oireilevia eläimiä, ottakaa välittömästi yhteyttä paikkakuntanne eläinlääkäriin näytteiden ottamista ja hoidon aloittamista varten. Eläinlääkäri voi tilata maksuttomat näytteenottotarvikkeet ja ohjeet Ruokavirastosta.

ETU -lammas- ja vuohieläinlääkäriryhmän tiedote pdf >

Meddelande av ETU-får- och getveterinärgruppen pdf >

Kuvia sorkkämädän oireista suomalaiselta lammastilalta (Klikkaa kuvat suuremmiksi)