Vuosi 2018 oli Suomen Lammasyhdistyksen 100 -vuotisen toiminnan juhlavuosi

Vuosi 2018 ooli vuonna 1918 perustetun yhdistyksen 100-vuotisen toiminnan juhlavuosi. Juhlavuosi näkyi mm. Lammas & vuohi -lehden jokaisessa numerossa huipentuen syksyn Valtakunnallisilla Lammaspäivillä Lahdessa juhlaohjelman ja -illallisen merkeissä.

Suomen Lammas- ja Vuohenhoitoyhdistys perustettiin vuoden 1918 lopulla huolehtimaan lampaiden ja vuohien jalostuksesta. Sekä yhdistyksen nimi että toimenkuva ovat muuttuneet vuosikymmenten saatossa. Vuonna 1938 yhdistyksen nimi muuttui Lampaan ja Vuohenhoitoyhdistykseksi, 1959 Lampaanjalostusyhdistykseksi ja 1988 nykyiseen muotoonsa Suomen Lammasyhdistys.

Lammastilaneuvonnan jäädessä pois yhdistyksen toiminnasta vuoden 1988 alussa, toiminnan painopiste siirtyi edunvalvontaan ja tiedotukseen. Suomen Lammasyhdistys hoitaa lampureiden yhteyksiä muihin kotimaisiin järjestöihin ja päämääränä on kaikin tavoin edistää lammastaloutta ja siihen liittyvää tiedotustoimintaa. Kotimaisten järjestöjen lisäksi pidetään yhteyttä alan pohjoismaisiin järjestöihin sekä tarvittaessa myös muualle ulkomaille.

Yhdistyksen näkyvimpinä toimintamuotoina ovat viisi kertaa vuodessa ilmestyvä Lammas ja vuohi-lehti sekä lammastalouden ajankohtaisiin aiheisiin pureutuva Valtakunnalliset Lammaspäivät, jotka järjestetään kaksi kertaa vuodessa eri puolilla Suomea.

Suomen Lammasyhdistyksen historiikit

Kalle Maijala: 80 vuotta järjestettyä lampaanjalostusta, pdf >

Ulla Savolainen: Katsaus Suomen Lammastalouteen vuosina 1999- 2008, pdf >

Lue juhlalehti tästä >

Artikkelisarja lammastalouden historiasta

Julkaisimme Kirsi Vertaisen Lammas & vuohi -lehdessä juhlavuoden jokaisessa lehden numerossa jatkuvan juttusarjan myös kotisivuillamme. Kaikki viisi osaa löytyvät alla – rullaa sivua alaspäin!

Ensimmäinen osa avautuu pdf-muodossa alla olevaa kuvaa klikkaamalla tai tästä >

Artikkelin kuvat avautuvat suuremmiksi klikkaamalla:

: Englantilainen paimen lampaineen ja aitauksineen noin 1300-luvulta

: Hermes-jumala kantaa olkapäillään sarvellista lammasta, jolla on modernin lampaan ulkonäöllisiä ominaisuuksia. Reliefi noin 500 eKr.

: Eläinradan Oinas-merkki englantilaiselta Psalmien kirjasta vuodelta 1170.

: Keritsimet ovat rautakauden keksintö ja perusmalli on muuttunut hyvin vähän vuosikymmenten saatossa.

: Juvan Partalan argeologiset kaivaukset kesällä 2017. Työn alla 1500-luvun kerrostuma.

: Lahden torikaivauksissa vuonna 2013 löytyneitä lampaan ja/tai vuohen luita.

: 1500- tai 1600-luvulle ajoittuva lampaan tai vuohen poskihammas.

: Suomalaisia lammasrotuja ovat suomenlammas, kainuunharmas ja ahvenanmaanlammas. Lue lisää roduista kotisivuiltamme: Jalostus > Rodut

Osa 2 avautuu pdf -muodossa alla olevaa kuvaa klikkaamalla tai tästä >

: Kuvassa mukaelma Olaus Magnuksen kirjan kuvitusta. Tekstissä kerrotaan: Gotlannissa kasvatetaan pässejä, jotka ovat muita suurempia ja vahvempia ja joilla on neljästä kahdeksaan sarvea.

: Poika lypsää lammasta Kuolassa. Museovirasto, Samuli Paulaharjun kokoelmat.

Osa 3 avautuu pdf -muodossa alla olevaa kuvaa klikkaamalla tai tästä >

Osa 4 avautuu alla olevaa kuvaa klikkaamalla tai tästä >

Neljäs osa tuo lukijoiden ulottuville viimeiset 150 vuotta suomalaisen lampaan lähihistoriaa. Aikahaarukkaan mahtuvat myös sataa vuottaan juhliva Suomen Lammasyhdistys ja satavuotias suomenlammas.